• karuselli2
  • karuselli3
  • karuselli4
  • karuselli1
  • karuselli6
  • karuselli5

Research – sine qua non of international children’s hospitals

I just returned from Shanghai where I attended a seminar for children's hospital executives. We discussed our work focusing on how to adapt to the ever increasing pace of change in healthcare. Our host was the chief of Fudan University Children’s Hospital, a brand new remarkable campus for the benefit of Chinese children and, evidently, a new source of China’s national pride. (Read more)

The chairman of the Pediatric Association of China gave a remarkable overview of pediatric healthcare in China. The massive challenges of modernization met with an astonishing pace of improvement, presented with clear data and with humble, yet determined attitude, left me with the feeling of deep respect towards the Chinese colleagues. And definitely, with gratitude of the so much more manageable situation in Finland.

Of somewhat surprise to me was the weight with which the old professor emphasized the need for Chinese colleagues to enhance China’s contribution to research and publishing in high quality journals. A goal well aligned with the impressive pediatric research unit opened at Fudan pediatric campus. One could anticipate that if a country remains short of 200 000 pediatricians accompanied with infant mortality ten times that of the western level, competitive research would not be the first or even second priority. However, this was not the Chinese mentality. In another speech, the CEO of Lucile Packard Children’s Hospital Stanford, California, USA, talked about their mission statement "Extraordinary care. Continual Learning. Breakthrough discoveries". How similar! While a world apart in terms of healthcare resources, when it comes to the values and strategic thinking, the leadership issues seem largely identical and global. At multiple points during our discussions, we shared concerns about children getting their fair share of public resources. Active, value driven participation in healthcare politics, determination and endurance proved to be the common denominators between these established international pediatric leaders.

Research is the basis for scientific, evidence-based medicine. If you are in the business of delivering such care, you do research! Any other way, you’ll find yourself in trouble. Trouble in maintaining your patient influx, your financing, recruiting the best people, or maintaining your reputation and brand. However, not even research is free of the need to continuously adapt to the changing environment. The role of research as a competitive differentiator is facing redefinitions.

Instead of remaining purely as a competition between free souls in pursuit of whatever new discoveries of the causes and cures of disease, research strategies are adapting to match the strategic business priorities of the hospitals. Clinical research needs to increasingly support the service portfolio of the hospital. Clinical research becomes a strategic asset to build areal as well as international competing power for complex patients. The traditional way of communicating about one’s research in mainly academic surroundings using academic vocabulary and metrics is no more sufficient for marketing and brand building. To inspire families, young medical talent, payers and philanthropists alike, more and better communication of the quality and content of the ongoing research is needed. Boston Children’s takes pride in offering eight gene therapy trials. In Texas, one differentiator for Cook Children’s Medical Center is a world class program in hyperinsulinism. In Helsinki, our decades-long story of research on congenital nephrosis aligned with probably one of the world’s best infant renal transplantation programs compares favorably with the premium players among world’s academic children’s hospitals. But who would start the next painstaking but potentially highly rewarding journey of simultaneously doing ambitious science and developing new therapies and care based on the accumulating knowledge?

A second change in medical research is the revolution in digital technology. New collaborators come increasingly from institutes of technology and computing science. Big data analytics are a “new must” adding to the tools by which we can find best practices and enhance our insight to the nature of disease and the needs of our patients. From Helsinki, I wish to point out the big data based predictive algorithms to recognize upcoming neonatal sepsis before traditional clinical diagnosis is possible. Collaboration of our neonatology with IBM is an example of medical academic research and R&D of medical technology coming together to produce productive co-operation for the practical benefit of our patients.

The third major driver for change in research landscape is the need of hospitals to diversify their revenue base. Hospitals become interested in the monetary turnover that active research brings to the academic hospital campuses. An example of active search for alternative revenue sources is Nicklaus Children’s Hospital in Miami, USA, with an aim to capture 40% of its income from non-clinical sources. In Finland, we face a tremendous challenge in this area, as our national health care reform essentially turns our university hospitals from a fee for service to a capitated mode of operation.

Spending on (or should it be “Income generated by”) research at Boston Children’s may exceed the corresponding figure in Helsinki by thirty times. However, if related to the volume of clinical activities, the difference decreases and leaves Boston to lead by a factor between two to three. A much more comfortable number to chase! In Helsinki, we are ready to employ tomorrow ten research nurses for pediatric drug trials to smoothly match pharma industry’s initiatives. We are about to start our first ever phase I-II pediatric drug trial. We are well prepared to compete for EU-based funding for pediatric trials. Is our hospital culture ready to change gears and let these new activities flourish and bring new area of growth into our pediatric community?

There is no question that research is of high priority at any children’s hospital aiming at international recognition. At the same time, all care for complex diseases has become a target for cross border competition. Consequently, I’m happy to announce that Helsinki Children’s has a permanent invitation for young professionals to engage with research. We expect nothing less than enthusiasm, discipline, endurance, innovative mindset, and ambition to develop leadership. In return our pediatric community welcomes you to a working relationship, which by all likelihood will prove to be a highly unusual one in the modern unstable work market – permanent and international. I truly hope that this notion would inspire the young Finnish medical talent as strongly as it attracts graduates elsewhere in the world. In Shanghai, the hosts had put Jingjing, a young pediatric colleague from Fudan Children’s hospital’s research lab, to be my personal guide. Her words summarized so perfectly what were my personal take-home learnings from Shanghai, too. "I have to study hard to get opportunity".



Tutkimus ja kansainvälinen lastensairaala – ajassa elävä liitto

Vietin vajaan viikon Shanghaissa kansainvälisessä lastensairaaloiden johtajien seminaarissa. Kokouksen isäntänä toimi Fudanin yliopiston uudistetun lastensairaalan johtaja. Matka päättyi Kiinan lastenlääkäriyhdistyksen kokoukseen, jossa avattiin lastensairaalan tutkimuskeskus. 

Kiinan lastenlääkäriyhdistyksen johtajan esitelmässä tasavertaisina huolina olivat Suomeen verrattuna kymmenkertainen alle 5-vuotiaiden kuolleisuus, 200 000 lastenlääkärin vaje sekä Kiinan häviäminen julkaisujen määrässä mm. Ruotsille.  Stanfordin lastensairaalan missio " Extraordinary care. Continual Learning. Breakthrough discoveries" osoittautui siten varsin samanlaiseksi Shanghain kansallisen lasten mallisairaalan tavoitteen kanssa. Yhteisenä huolena nousi esille lastensairaanhoidon menestyminen ikäkausien välisessä resurssikamppailussa. Lasten asiaan sitoutuneiden johtajien yhteinen nimittäjä oli nöyryys yhteiskunnallisten haasteiden edessä, taisteluhalu sekä pitkäjänteisyys. Tutkimuksen asemasta vallitsi yksimielisyys.

Elävä tutkimus on tieteelliseen maailmankuvaan perustuvan sairaanhoidon luovuttamaton perusta. Jos vaativaa sairaanhoitoa annat, tutkit. Muuten ajaudut vaikeuksiin potilaiden hankinnassa, hoidon rahoituksessa, osaajien rekrytoinnissa ja maineen säilyttämisessä. Organisaation tie pelintekijästä ajopuuksi on lyhyt ja kivulias ja vaikeimmille potilaillemme kohtalokas. Uudistumisen pakko ja muutoksen kiihtyvä vauhti koskee tasapuolisesti kaikkia. Myös tutkimuksen rooli lastensairaaloiden kilpailussa uudistuu. 

Läpitunkeva muutos on "vapaan tutkimuksen ideaalin" muuttuminen ja liukuminen päällekkäiseksi sairaalan liiketoimintamallin kanssa. Tutkimuksen ja annettavan hoidon täytyy yhdessä muodostaa erottautumistekijä, jolla rakennetaan alueellista ja kansainvälistä näkyvyyttä sekä potilashankintaa. Ainakaan edukseen ei enää voi erottautua vain raportoimalla tutkimusten lukumääriä ja sitaatiolukuja. Tärkeintä on ymmärtää, että tutkijat eivät raportoi vain toisilleen tai apurahan myöntäjille. 

Sairaalan ja tutkimuksen yhteinen viesti innostaa perheitä, nuoria osaajia, rahoittajia ja hyväntekijöitä. Bostonissa on avattuna potilaille kahdeksan kliinistä geenihoitotutkimusta. Teksasissa on keskitytty maailman parhaan hyperinsulinismin hoito-ohjelman luomiseen. Tähän tarinasarjaan meillä on esittää synnynnäisen nefroosin tutkimussaavutusten ja elinsiirtotoimintamme vuosikymmenien synergistinen menestys. Kuka aloittaisi vastaavan seuraavan kertomuksemme? Osaammeko myös yhdessä kertoa tarinamme kaikille niille, jotka ovat siitä kiinnostuneita?

Toinen muutos on teknologian ja sen myötä insinööritieteiden ja tietomassojen hallintakyvyn saapuminen kampuksille biolääketieteellisen perinteen rinnalle - tuotekehityksen ja tutkimuksen raja ei hämärry mutta asiat liukuvat päällekkäin. Neonatologiemme keskosten sepsistutkimus yhdessä IBM:n osaajien kanssa on tämän muutoksen ytimessä. Nöyrä pyyntöni - lisää samanlaista!

Kolmas muutos on tutkimuksen rooli liikevaihdon lisääjänä ja uusia työmahdollisuuksia luovana toimintana. Kuka rahoittaa ja mitä osaa sairaalan toiminnasta? Miamin lastensairaalan tavoite on, että jatkossa 40% tuloista tulee muusta kuin kliinisestä toiminnasta. Suomessa SOTE:n kapitaatioperusteisen rahoitusmallin uhkaa yliopistosairaaloiden hyvinvoinnille ei ole edes uskallettu alkaa ajatella.

Bostonin lastensairaalan tutkimuksen liikevaihto on Helsinkiin verrattuna yli 30-kertainen. Jos tämän suhteuttaa kliiniseen toimintaan, Bostonin etumatka Helsinkiin kutistuu vain 2-3-kertaiseksi.  Jälkimmäisen tavoittelu onkin jo realistinen tavoite. Olemme Helsingissä valmiit työllistämään 10 lasten lääketutkimushoitajaa teollisuuden tutkimussopimusten turvin. Aloittelemme ensimmäistä lasten syövän Faasi 1-2 tutkimustamme. Tavoittelemme miljoonaluokan EU-tukea lasten kliiniselle lääketutkimustoiminnalle. Osaammeko yhdessä nähdä tällaisen, enemmän sairaala- kuin tutkijalähtöisen toiminnan hyödyt? Osaammeko riittävällä tavalla tunnistaa synergiat vaikkapa biopankkitoiminnan ja geenidiagnostiikan kanssa? Kykenemmekö yhteistyöhön syöpäkeskuksen ja muiden aikuisia hoitavien kumppaneiden kanssa? 

Tutkimuksen asema aidosti kansainvälisessä lastensairaalassa on turvattu. Kansainvälisyys taasen on yliopistosairaalan kilpailukyvyn edellytys. Niinpä tutkimustöihin onkin jatkuva haku avoinna.  Odotamme sinulta innostusta, yhteistyökykyisyyttä, sitoutumista, innovatiivisuutta ja johtajuutta - iästä ja tittelistä riippumatta. Postdokkaus hakijan kotimaan ulkopuolella lasketaan eduksi. Todellisille muutoksentekijöille Helsingin lastensairaala tarjoaa vastavuoroisesti hyvin epätyypillistä työsuhdetta - elinikäistä ja kansainvälistä.

Shanghaissa nuori, ihka uudessa tutkimuslaboratoriossa työskentelevä tuleva lastenlääkäri oli asetettu oppaakseni. Kollega Jinjingin sanat olivat oiva tiivistys matkani opetuksista:" I have to study hard to get opportunity".